Kevät Balkanilla osa 7: Ulcinj, Montenegro & Trebinje, Bosnia

Ero Albanian ja Montenegron välillä on lähes kuin yö ja päivä. Varsinkin liikenteen suhteen. Siinä missä Albaniassa samalla kaistalla ajaa tuhatta ja sataa ainakin kolme autoa ja yhdet hevosvankkurit, tuntui Montenegron liikenne sunnuntaiajelulta. Visiittimme Montenegrossa jäi tällä kertaa vain yhteen kohteeseen. Olimme vuonna 2012 kiertämässä maata, joten emme kokeneet tarpeelliseksi käydä useammassa paikassa tällä kertaa.

Montenegro on upea maa ja suosittelen ehdottomasti siellä reissaavia käymään myös vuoristossa. Maan rantakaistale pitää sisällään lukuisia pieniä ja vähän isompia kaupunkeja. Tällä reissulla kohteeksemme valikoitui Ulcinj etelä-Montenegrosta. Sen kummempia odotuksia meillä ei kaupungista ollut ja paikka osoittautuikin oikein kivaksi kaupungiksi. Kesäkuun ollessa puolessa välissä ei turistejakaan ollut haitaksi asti. Ulcinj vaikutti olevan suosiossa varsinkin vanhemman venäläisväestön keskuudessa. Majoituimme hieman keskustan ulkopuolella paikallisen omistamaan huoneistoon. Lähettyvillä sijaitsi kolme erilaista rantaa, joissa kaikissa kävimme viettämässä aikaa. Kaupungin pääranta sijaitsi noin 20 minuutin kävelymatkan päässä, mikä oli sopiva myös lasten kävelyjaksamista ajatellen. Kaupungin ravintolatarjonta ei vakuuttanut, joten teimme suurimman osan ruuista asunnollamme. Myös turistien läsnäolo näkyi hinnoissa, ja varsinkin Albanian jälkeen hinnat tuntuivat kovilta. Saimme nauttia myös lämpimistä illoissa huoneistomme parvekkeella lasten mentyä nukkumaan.

Ulcinjista suuntasimme hieman pidemmän automatkan saattelemana jälleen kohti Bosniaa. Meillä oli muutama päivä aikaa ennen kuin meidän pitäisi olla takaisin Splitissä palauttamassa autoa. Pohdimme aluksi käyntiä Dubrovnikissa, mutta päätimme jättää sen väliin. Kävimme siellä vuonna 2012 eikä kaupunki tehnyt mitään vaikutusta. Silloin jo hinnat olivat pilvissä ja turistit tungeksivat joka paikassa. Valitsimme Trebinjen, jossa olimme pysähtyneet syömään 2012 matkallamme ja kaupunki vaikutti mukavalta. Olipa ihana palata vielä Bosniaan!

Trebinjessä on kaikki potentiaali nousta seuraavaksi suosikkikaupungiksi noilla kulmilla ja siitä kohistaankin tietyissä matkailupiireissä. Trebinjen lumo onkin siinä, ettei siellä ole paljoa mitään. Pieni vanhakaupunki, viherpuisto ja tori keskustassa, mutta paljon paikallisuutta ja asioita joita ei ehkä ensisilmäyksellä huomaa. Hieman kapungin ulkopuolella on kukkulalla kaunis kirkko ja viihtyisä ravintola. Majoituimme kroatialaisen naisen talon yläkertaan ja saimme sellaisen annoksen vieraanvaraisuutta että oksat pois. Kahvittelua hänen luonaan, itseleivottua pizzaa iltapalaksi ja hymyn joka käänteessä. Asunnon vuokratulot olivat hänen ainoa tulonlähteensä, sillä hän ei korkeakoulutuksestaan huolimatta voinut saada töitä. Maassa kun vaaditaan kuulumista poliittiseen puolueeseen edellytyksenä työn saannille, ja hän ei kuulunut. Jälleen saimme muistutuksen siitä miksi haluamme tukea paikallisia, emmekä syytää rahojamme esimerkiksi isoihin hotelliketjuihin. Matkailu hyödyntää kohdemaata vain siinä tapauksessa, että ne käytetyt rahat jäävät siihen maahan.

Asuntomme lähellä sijaitsi maauimala, mikä houkuttelikin paikalle hellelämpötilojen takia. Hintakin oli kohtuullinen, alle kolmevuotiaat pääsivät ilmaiseksi, lapset maksoivat 0,50e ja aikuiset 1e! Ei kirpaissut rahapussissa käydä polskuttelemassa useampana päivänä. Lapset varsinkin tykkäsivät, vaikken olekaan ihan varma kumpi oli se innostavampi; uinti vai kotimatkalla kahvilassa nautitut mehut, vai nämä yhdessä. Iltaisin paikalliset kokoontuivat keskustan puistoon kävelemään ja lapsille oli tarjolla sähköautoja, joita meidänkin muksut pääsivät ajelemaan. Lasten kanssa Trebinje onkin todella helppo kohde, kaikki on maksimissaan 15-20 minuutin kävelymatkan päässä ja meno on rauhallista. Ja bosnialaiset rakastavat lapsia!

Me vietimme Trebinjessä kolme päivää. Nuuskimme pienimmätkin sivukujat, jäimme tuijottamaan muurahaisten vaellusta, kävelimme hitaasti ja keinuimme niin kauan, että mahassa tuntuu. Kaupungista saa toki hyvän yleisvaikutelman myös lyhyemmässä ajassa, kyseessä kun on pieni paikka. Menkää ihmeessä Trebinjeen nauttimaan sen autenttisuudesta ja vieraanvaraisuudesta!

Seuraavassa osassa siirrymme Kroatian saaristoon ja luvassa on matkamme viimeinen osuus. Joten jos vielä mietit ensi kesäsi matkakohdetta niin pysy kuulolla, tulossa ylistystä ei-niin-tunnetulle Kroatian saarelle. Matkamme aiemmista osista voit lukea täältä: matkan alku, Bosnia, Serbia, Rudno (Serbia), Kosovo, Makedonia ja Albania.