Arjen parempi puoli

Se on täällä taas! Eli yksi suosikki vuodenajoistani. Samalla kun kesä vaihtui syksyksi polkaistiin käyntiin myös Zero waste Finland ry:n luotsaama #zerowastesyyskuu -haaste. Jos jollekin on vielä tuntematon tuo haaste, tarkoituksena on herätellä jokaista miettimään omia toimintatapojaan sekä kannustaa tekemään muutoksia ympäristön parhaaksi. Ja kuinka helppoja ne muutokset ovatkaan! Kertakäyttöisen kahvimukin sijaan hakeekin kahvin omaan kestokuppiin, ohuen muovipussin vaihtaakin kestohedelmäpussiin tai kertakäyttöisten kuukautissuojien sijaan käyttää kuukuppia. Pieniä, mutta merkityksellisiä asioita kaikki. Miten aion itse osallistua haasteeseen? Itsellä on jo jokapäiväisessä toiminnassa mukana haasteen kohdat 1-4, eli kestokassi, kestomuki, kestohedelmäpussit sekä en heitä ruokaa roskiin. Syyskuun haasteeseen lisään itselleni yrityksen saada omat sekajätteet mahtumaan lasipurkkiin. Kyseessä ovat siis vain minun omat jätteet, eli en ota huomioon perheen kulutuksesta synty...

Tammikuun ajan olen kerännyt talteen kaikki perheemme tuottaman muoviroskan. Haluamme vähentää kokonaisuudessaan roskan määrää, oli se sitten kierrätettävissä olevaa materiaalia tai ei. Ihan mielenkiinnosta halusin nähdä mistä meidän roskamme, tässä tapauksessa muoviroskamme, koostuu. Kun tiedät mitä tuotat, on sen vähentäminen helpompaa. Aloituskuvassa näkyykin kaikki muovijäte, mitä nelihenkinen perheemme on tuottanut tammikuun aikana. Huh huh, sanon minä. Kokeilun aikana elimme ihan normaalisti, käyttäen kestokasseja ja -hedelmäpusseja, vältellen yleisesti esim. muovipakkauksissa olevia hedelmiä, eli sellaista peruselämää. Tarkoitus ei ollutkaan välttää kaikkea pakattua, vaan halusin nähdä konkreettisesti mitä pakkauksia meillä kertyy silloin kun asiaan ei kiinnitä huomiota. Helmikuussa olisikin tarkoitus ottaa tiukka linja ja välttää viimeiseen asti pakattuja tuotteita. Mitä meillä sitten muoviroskat pitivät sisällään? Ruokapakkausten lisäksi meillä kertyi muovia wc:n remontoim...

Viime sunnuntaina Helsingin Sanomat (14.1.2018) nosti esiin tärkeän aiheen, eli muovin päätymisen luontoon, erityisesti meriin. Ellen MacArthur-säätiön sekä Maailman talousfoorumin mukaan vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kalaa. Vuosittain meriin päätyy muovia noin 12 miljoonaa tonnia. Puolet kaikesta maailman muovista on valmistettu vasta vuoden 2003 jälkeen ja 95% siitä käytetään vain kerran ennen roskiin heittämistä. Joka vuosi 100 000 merinisäkästä ja -kilpikonnaa kuolee syömänsä muovin takia. Aihe on itselleni lähellä sydäntä ja perheemme pyrkiikin tuottamaan mahdollisimman vähän talousjätettä. Päätimmekin  Happy Hippie Farm -blogin Eevan kanssa tehdä pienen kokeen ja tutkia kuinka paljon lapsiperhe tuottaa muovijätettä kuukaudessa. Eeva asuu puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa maaseudulla ja me kaupungissa, joten on myös kiinnostavaa nähdä vaikuttaako asuin paikka jätteen määrään. Toive mahdollisimman luonnonmukaisesta elämästä on innostanut Eevaa tavoittelem...

Muovipussit ja ennen kaikkea niiden maksullisuus jaksaa puhuttaa ihmisiä. Monien mielestä muovipussien tulisi olla ilmaisia ja osa taas on tyytyväisiä, että ne ovat maksullisia. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. En edes muista milloin viimeksi olen ostanut tai ottanut kaupasta muovipussin. Olemme päässeet tilanteeseen, jossa emme hanki muovipusseja missään muodossa. Miksi? Koska niitä ei tarvitse. Kauppakasseina meillä on jo vuosia olleet kangaskassit. Ja ennen kuin kukaan siellä puhisee, että puuvillakassin valmistukseen tarvitaan enemmän vettä kuin muovikassin, niin muistetaan, että kangaskassi on tarkoitettu monivuotiseen käyttöön. Kyllä, jos kangaskassia käytetään vain yhden kerran, kuten muovipussia yleensä, on kangaskassin ekologinen jälki suurempi. Yksi kangaskasseista on ollut minulla aktiivisessa käytössä noin 20 vuotta. Monet kangaskasseista ovat päätyneet meille vuosien saatossa, useimmat vielä ilmaiseksi. Meillä on eteisessä kassi, josta kangaskassit on helppo n...

Jälleen on käsillä se aika vuodesta, kun meillä käynnistyi joulukorttien askartelupaja. Aloitettiin siitä tärkeimmästä, eli leipomalla keksejä. Niiden paistuessa uunissa, kerättiin pöydälle kaikki mahdollinen joulukortteihin sopiva materiaali. Kahvit ja teet kuppeihin, keksit lautaselle ja ei kun hommiin! Laadimme listan lasten kanssa kavereista ja sukulaisista joille kortit lähetetään. Lapset saivat vapaat kädet korttien tekoon ja itse valmistin myös muutaman, helpottaakseni pikkutonttujen työtaakkaa. Viisivuotias teki tarkalla hartaudella kortit ystävilleen, kolmevuotiaan värittäessä hieman vapaammalla otteella. Koen tärkeäksi opettaa lapsille, ettei aina tarvitse aloittaa projekteja ostoksia tehden. Askarteluun kun voi käyttää melkein mitä tahansa materiaalia. Tämän vuoden kortit tehtiinkin täysin nollabudjetilla. Vain kirjekuoret on ostettu, ja nekin viime keväänä toista asiaa varten. Nyt käytettiin ylijääneet joulukorttien postittamiseen. Muuten kaikki tarrat, pahvit, ...