Kokeilu: Paljonko perheemme tuottaa muovijätettä kuukaudessa?



Viime sunnuntaina Helsingin Sanomat (14.1.2018) nosti esiin tärkeän aiheen, eli muovin päätymisen luontoon, erityisesti meriin. Ellen MacArthur-säätiön sekä Maailman talousfoorumin mukaan vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kalaa. Vuosittain meriin päätyy muovia noin 12 miljoonaa tonnia. Puolet kaikesta maailman muovista on valmistettu vasta vuoden 2003 jälkeen ja 95% siitä käytetään vain kerran ennen roskiin heittämistä. Joka vuosi 100 000 merinisäkästä ja -kilpikonnaa kuolee syömänsä muovin takia.

Aihe on itselleni lähellä sydäntä ja perheemme pyrkiikin tuottamaan mahdollisimman vähän talousjätettä. Päätimmekin Happy Hippie Farm -blogin Eevan kanssa tehdä pienen kokeen ja tutkia kuinka paljon lapsiperhe tuottaa muovijätettä kuukaudessa. Eeva asuu puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa maaseudulla ja me kaupungissa, joten on myös kiinnostavaa nähdä vaikuttaako asuin paikka jätteen määrään. Toive mahdollisimman luonnonmukaisesta elämästä on innostanut Eevaa tavoittelemaan zero waste (suom. nolla jätettä) -elämäntyyliä. Blogissaan hän kuvaa onnistumisiaan, kokeiluja ja haastaa mukaan jätteettömän elämän puolesta.

Kokeilun toteutamme keräämällä tammikuun ajan talteen kaikki perheen tuottaman muovijätteen ja vertailemalla niiden määriä. Itseäni kiinnostaa ihan muutenkin nähdä mistä meidän roskat muodostuu. Zero waste-aatteen pohjalla onkin kehoitus tuntea roskansa, ennen kuin niitä pystyy todella vähentämään.



Normaalissa arjessa vältämme mahdollisuuksien mukaan pakattuja tuotteita ja nyt tammikuu elellään asiaan sen kummemmin muuttamatta. Helmikuussa aiomme jälleen ottaa hyvin tiukan linjan ja pyrkiä ostamaan vain pakkaamatonta tai jättää tuote kauppaan, jos sitä ei saa ilman muovipakkausta. Teen sitten vertailua kuinka paljon pystyimme vähentämään muovin määrää. Viime heinäkuussa osallistuimme Plastic free July -haasteeseen (Muoviton heinäkuu) ja silloin esimerkiksi viinirypäleet tuottivat vaikeuksia. Niitä kun ei saanut ilman muovipakkausta mistään lähikaupastamme. Ratkaisu? Päätimme olla ostamatta viinirypäleitä! Ja hyvin ollaan elossa selvitty senkin jälkeen.

Loppuvuodesta saimme pihaamme Hsy:n lajittelulaatikot muoville, pahville ja sekajätteelle. Lasi- ja metalliroskat viemme läheisen marketin lajitteluun, lehtiroskille löytyy keräyslaatikko asuinalueeltamme ja biojätteelle on komposti. Keskimäärin nelihenkinen perheemme tuottaa yhden hedelmäpussin sekä muovi- että sekajätettä viikossa. Tämän tammikuun kokeilun myötä haluamme nähdä missä pystymme vielä vähentämään. Ja haastankin jokaisen teistä lukijat tarkkailemaan ostoksianne! Voisitko vaihtaa tuotteen pakkamaattomaan? Käyttää kertakäyttöisen tilalla kestotuotetta? Kierrättää paremmin?



Kuten muovipusseja käsittelevässä kirjoituksessa totesinkin, kierrätys on toki hyvä asia, mutta suurin vaikutus on sillä ostamisella. Tai ostamatta jättämisellä. Vaikka muovin voi suurimmaksi osaksi laittaa kierrätykseen, on sen valmistukseen käytetty luonnonvaroja, jolloin paras vaihtoehto on jättää ostamatta ja näin vähentää valmistettavien tuotteiden määrää. Olen sitä mieltä, että kuluttajilla on tässä asiassa tärkeä rooli. Äänestä jaloilla tai lompakolla. Asioi kaupoissa, joista voi ostaa pakkaamattomia tuotteita tai laita kaupalle palautetta asiasta.

Aloitus kuvassa on perheemme viimeisimmän ruokakauppakäynnin saalis. Tällä pärjätään noin viikko, yhdistäen ostokset jo kaapista löytyviin tuotteisiin. Zero waste-linjassa ei olla lähelläkään, mutta onpahan haastetta mitä toteuttaa! Lähes kaikki pakkaukset ovat onneksi kierrätettävissä, ainoastaan kissanruokapussit menee sekajätteeseen. Roskapussikuva havainnollistaa tuottamamme sekajätteen määrää seitsemän päivän ajalta. Litran maitotölkki on antamassa osviittaa pussin koosta.

Nyt kaikki vaan tonkimaan roskiksiaan! Haluan omalla esimerkilläni kannustaa kaikkia teitä, rakkaat lukijat, vähentämään pakattujen tuotteiden ostamista. Jos meidän perhe siihen pystyy, kuka tahansa pystyy!

Kommentit

  1. Itselläni on hieman samantyylinen haaste menossa. Haluaisin myös lisätä, että sen lisäksi, että muovin valmistus kuluttaa luonnonvaroja, myös sen kierrätys kuluttaa. (kierrätysastioiden valmistus, kierrätysmateriaalin kuljetus isoilla autoilla, jotka kuluttavat paljon polttoainetta, loppukäsittely yms.) Tästä syystä on parempi jättää ostamatta.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi! Ja kiva kuulla, että samanlaiset asiat kiinnostavat. Todella hyvä huomio tuo kierrätyksen kuluttavuus, empäs jotenkin ollut tajunnut tuoda sitä aspektia esille! Kiitos tästä!

    Heidi -Arjen parempi puoli-

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vegaaniset muffinssit sekä laulupussin askartelua

Viro // Seikkailu Tallinnassa

Minne kaipaan takaisin?