Arjen parempi puoli

Huh huh, kahden kuukauden reissumme lähenee loppuaan. Vielä olisi viimeinen viikko käsiteltävänä ja sen vietimme Kroatiassa, Visin saarella.  Trebinjestä kaasutimme yhtä kyytiä suoraan Splitiin tapaamaan vanhempiani, joiden kanssa viettäisimme viimeisen viikon. Split oli meille tuttu edelliseltä Balkanin reissultamme vuodelta 2012. Kaupunki on ihan nätti ja toimii hyvin perusturistikohteena. Hintataso vain on ihan pilvissä verrattuna muihin Balkanin maihin. Splitissä vietimme kaksi yötä. Tärkein tapahtuma tuona aikana oli kuopuksen syntymäpäivä! Kolme vuotta! Aamu aloitettiin herkkuaamiaisella ja päivän mittaan sankari sai valita ruokansa, taisi hieman jäätelöä silloin tulla nautittua.. Splitistä matkustimme laivalla Visin saarelle. Saari on Splitistä katsottuna kauimmaisena merellä, Hvarin ja Bracin takana. Saari on aiemmin toiminut sotilastukikohtana ja vasta 1990-luvulla auennut turismille. Ja sen näkyikin mukavasti turistien vähäisessä määrässä. Saarella o...

Ero  Albanian ja Montenegron välillä on lähes kuin yö ja päivä. Varsinkin liikenteen suhteen. Siinä missä Albaniassa samalla kaistalla ajaa tuhatta ja sataa ainakin kolme autoa ja yhdet hevosvankkurit, tuntui Montenegron liikenne sunnuntaiajelulta. Visiittimme Montenegrossa jäi tällä kertaa vain yhteen kohteeseen. Olimme vuonna 2012 kiertämässä maata, joten emme kokeneet tarpeelliseksi käydä useammassa paikassa tällä kertaa. Montenegro on upea maa ja suosittelen ehdottomasti siellä reissaavia käymään myös vuoristossa. Maan rantakaistale pitää sisällään lukuisia pieniä ja vähän isompia kaupunkeja. Tällä reissulla kohteeksemme valikoitui Ulcinj etelä-Montenegrosta. Sen kummempia odotuksia meillä ei kaupungista ollut ja paikka osoittautuikin oikein kivaksi kaupungiksi. Kesäkuun ollessa puolessa välissä ei turistejakaan ollut haitaksi asti. Ulcinj vaikutti olevan suosiossa varsinkin vanhemman venäläisväestön keskuudessa. Majoituimme hieman keskustan ulkopuolella paikallisen o...

Albania oli ollut kysymysmerkkinä suunnitelmissamme alusta asti. Oikeastaan siihen asti, että sinne päädyimme. Makedonian jälkeen pohdimme myös Kreikkaan suuntaamista, mutta sen muihin Balkanin alueen maihin verrattuna korkeamman hintatason takia päätimme jättää väliin. Joten Albaniaan suuntasimme. Ensimmäinen kohteemme oli Berat keski-Albaniassa. Kiroan vieläkin sitä suht kiireessä tehtyä hotellivarausta. Olin katsonut kartasta vain, että joo aika lähellä keskustaa ja oli halpa. Noh.. Hotelli sijaitsikin kaupungin linnoituksessa, ja se oli korkealla. Niin korkealla ettei sitä mäkeä viitsisi kuin kerran päivässä kiivetä. Ja kerroinko jo kuinka lämpötilat nousivat lähes 40 asteeseen? Hotelli oli söpö, pieni ja perheomisteinen. Huone siisti, mutta pimennysmahdollisuus puuttui, mikä tiesi hyvin aikaisia heräämisiä auringon myötä. Kuten jo mainitsin hotelli sijaitsi korkealla linnoituksessa, joten emme jaksaneet lähteä kaupunkiin vaan jäimme illalliselle linnoituksen ulkopuolell...

Makedonia otti meidät vastaa lämpimällä ja aurinkoisella tunteella. Tämä oli selvästi ennuste tulevasta, sillä viettämämme aikaa Makedoniassa on vaikea kuvailla sanoilla, se on enemmänkin onnen tunnetta. Sitä tunnetta, kun kaikki on hyvin, mihinkään ei ole kiire ja aurinko hellii ihoasti juuri sopivalla lämmöllä. Siinä missä kaikki matkamme maat jättivät jonkilaisen tunnejäljen, oli Makedoniassa jotain pehmeää ja hyväntuulisuutta. Saavuimme Skopjeen iltapäivästä ja tapasimme vuokraisäntämme kaupungin keskustassa. Olimme säätäneet saapumispäiväämme muutamaan otteeseen, mutta onneksemme saimme pidennettyä majoittumisaikaamme. Ja hyvä niin sillä lopulta viikko Skopjessa tuntui liian lyhyeltä. Meitä odotti tilava kahden makuuhuoneen asunto ihan kävelymatkan päässä keskustasta. Skopjen "turisti"-keskusta on hämmentävä. Missään en ole aiemmin nähnyt niin monia patsaita, ja vielä ihan hassuja patsaita. Perinteisten suurmiesten patsaiden lisäksi kaupungi...