Paljonko perheemme tuottaa muoviroskaa kuukaudessa? Helmikuu

Aloitetaanpa pyytämällä anteeksi, etten ole viime viikkoina mitään kirjoitellut. Koska opiskelut, työt, perhe ja elämä. Päivät ovat olleet hyvin pitkälti aamusta iltaan tekemistä täynnä ja kun konetta on avannut, on se tapahtunut raporttien kirjoittamista varten. Mutta nyt asiaan. Eli täällä kerroin kokeilusta selvittää paljonko nelihenkinen perheemme tuottaa muoviroskaa kuukaudessa. Täältä löytyy tammikuun tulokset, jolloin emme normaalia enempää kiinnittäneet huomiota asiaan ja nyt helmikuun tulokset. Väliin pahoittelut kuvien huonosta laadusta, koska pimeys.

Helmikuussa vältimme niin pitkälle kuin mahdollista muoviin pakattujen tuotteiden ostamista. Nolla tilanteeseen ei päästy lähellekään, eikä se oikeastaan ollut tarkoituskaan. Vaikka pyrimme tuottamaan mahdollisimman vähän roskaa, oli sitten kyseessä mikä materiaali tahansa, välillä pitää miettiä mikä on järkevää. Ajan käytöllisesti ei vain ole mahdollista matkustaa ympäri kaupunkia hankkimassa yksittäisiä tuotteita. Lähikauppakeskuksen Punnitse&Säästä on remontissa, joten pähkinöiden ostaminen ilman pakkausta vaikeutui huomattavasti. Ratkaisu? Emme syöneet juuri ollenkaan pähkinöitä helmikuussa. Yhden kerran asioin keskustassa käynnin yhteydessä It's Pure-kaupassa pähkinäostoksilla. Vinkkinä, että heiltä muuten saa opiskelija-alennusta joka päivä!  Huomasin myös, että Prismasata voi ostaa pakkaamattomia pähkinöitä, hintojen vertailu vain on vielä kesken.

Mistä meidän helmikuun muoviroskat sitten koostuivat? Muutama salaatti pakkaus, pastapusseja kaksi, muutama purkkapussi, pikakahvipurkin kansia kolme, pari tofupakettia, välipalapatukoiden ja (kröhöm) suklaalevyjen kääreitä yhteensä viisi. Yksittäisiä ja epämääräisiä pakkauksia sitten useampia, esimerkiksi kahvipaketti, hampunsiemenpussi, tortillapakkaus, levite ja yosa -purkit, avokadopussi, sipulipussi yms. Aloituskuvassa kaikki roskat nähtävillä ja alla olevassa kuvassa litran maitopurkki antamassa mittakaavaa roskien määrästä. Kokonaisuudessaan olen kuitenkin ihan tyytyväinen tuohon määrään. Meitä on kuitenkin taloudessa neljä (+kissa), joten määrän kun jakaa neljällä, ei siitä kovin suurta per naama tule.

Ilokseni olen huomannut median tuovan esiin luonnon, ensisijaisesti merien, roskaantumiseen liittyviä asioita. Miten se, että me vähennämme roskaa auttaa trooppisia meriä? No, ei suoranaisesti mitenkään, mutta haluan uskoa, että tarpeeksi moni kun näin toimii, on sillä jo vaikutusta. En myöskään keksi yhtäkään syytä olla vähentämättä roskien määrää. Ilo on ollut huomata myös, että kirjoituksissa on huomioitu myös se, ettei kierrätys ole ratkaisu, vain laastari. Jotta tuote voidaan viedä kierrätykseen, on se pitänyt kuitenkin valmistaa, useimmiten uusiutumattomia luonnonvaroja käyttämällä. Myös kierrätystoimintaan tarvitaan energiaa, joten sekin kuluttaa luonnonvaroja. Eli ennen kuin ostetaan tuote ajatellen, että saa puhtaan omantunnon kierrättämällä, kannattaa miettiä voisiko sen jättää ostamatta tai korvata pakkaamattomalla.

Haave olisi, että pakkaamattomien tuotteiden hinnat laskisivat pakattujen tasolle. Pienituloiselle kun se alle euron pastapussi on paljon houkuttelevampi, kuin usean euron pastat, omaan pussiin ostettuna. Toki kuluttajat voivat vaikuttaa tähän ottamalla yhteyttä kauppoihin, mutta pitkääkö kaikki olla aina kuluttajien harteilla? Heitänkin nyt pallon kauppaketjuille ottaa valikoimaan pakkaamattomia tuotteita enemmän, tai vastaavasti kauppojen, jotka niitä jo myyvät, laskea tuotteiden hintoja kaikkien kukkarolle sopiviksi.

Minkälaisilla valinnoilla sinä olet saanut vähennettyä roskien määrää? Tuntuuko se vaikealta arjen keskellä vai onko jätteettömyydestä tullut sinulle jo arkipäivää? Mielelläni kuulisin teidän mielipiteitä :)